Mutta paljon olen oppinut, Sitä huomaa että ns. perusjutut, yleistutkimukset ja verinäytteiden otot alkavat sujua paremmin ja vaikeampi juttujakin alkaa osata jollain tasolla. Välillä tulee tietenkin epäonnen hetkiä, kun tuntuu ettei osaa yhtää mitään ja on maailman surkein kandi.
Mutta mitäs mulle muuten kuuluu kuin eläinten sörkkimistä ja teorian opettelua? Ihan hyvää kyllä. Nyt talven tullessa tuntuu että mieliala ei ole parhaimmillaan kun ei ehdi välttämättä edes päivänvaloa nähdä joinain päivinä kun siirtyy sisätiloista toiseen. Tein juuri tilauksen Fitnesstukkuun vitamiineista niin jos niiden voimalla jaksaisi eteenpäin. Viime viikolla mun rakas ystävä oli käymässä ja sehän piristi mun viikkoa vallan mainiosti. Nyt viikonlopuksi olen lähdössä lapsuuden maisemiin ja näkemään toista ystävääni pitkästä aikaa. Voi kun oppisi olemaan stressaamatta ja nauttimaan vaan elämästä ja siitä mitä mulla on. Arjen pyörittäminen yksin on vaan todella raskasta, varsinkin kun omistaa kaksi kissaa, jotka vaativat huolenpitoa eikä välillä jaksaisi edes itsestään huolehtia.
Huulipunaa lainassa kaverilta, tykästyin! |
Nuuksiossa vaeltamassa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti